Nyt ollaan sitten eletty viikko uutta vuotta. Täytyy sanoa, ettei vaikuta ainakaan juhlavammalta kuin edellinen vuosi. Sen verran on saanut ikäviä uutisia joka tuutista heti tähän alkuun. Toivotaankin, että elämä tästä rauhoittuisi.
Päättyneestä kisakaudesta emme sitten päässeet lepoon ihan suoraan heittäytymällä, sillä erityisesti Dali vaati suurempaa hienosäätöä, ennen kuin uskalsi huokaista helpotuksesta ja ottaa talvi vastaan reippain mielin. Kauden jälkeisessä tarkastushieronnassa havaittiin Dalilla ilmeisesti radalla loukkaantumisen aiheuttama vino lantion asento, mikä selittääkin Dalin Hailuodon vaisun, voimattoman ja huonosti aukeavan juoksun. Kävimme hierojamme suosituksesta näyttämässä Dalia vielä toisellekin hierojalle, joka oli erikoistunut myös fysioterapiaan ja siellä lantio saatiinkin jo parempaan jamaan. Kipeä takapää oli kuitenkin aiheuttanut puolieroja pojan lihaksissa, toinen puoli oli selkeästi heikentynyt kun Dali oli mieluummin käyttänyt enemmän tervettä puoltaan. Siitä alkoi sitten ympyräjuoksutus, ylämäkitreeni ja kevyet hölkkälenkit joilla pakotettiin Dali käyttämään myös heikompaa puoltaan. Myös umpihangessa käytiin Dalin kanssa tarpomassa pariin otteeseen, koira hihnan päässä. Niin ja ruokintaakin rukattiin vähän. Lisäksi pari kertaa hierontaa ja viimeisimmän kerran jälkeen tuomio oli jo toivottu; puolierot tasoittuneet ja näin ollen selkärankakin oli suorassa, kun vahvemmat lihakset eivät vedä rankaa mutkalle. Lihakset molemmin puolin tasaiset ja koira ryhdikäs ja kevytliikkeinen. Mainiota!
Nyt uskaltanee ottaa vähän rennommin ja ulkoilla koko porukan kanssa pakkasesta ja paksuista nietoksista nauttien. Lunta tosin alkaa olla ihan riittävästi jo.. Ainakin pinserin makuun :D
Elämää vinttikoirien armoilla. Kertomuksia harrastamisen sietämättömästä keveydestä perheessä, jossa toinen on ennen jokaista starttia puhekyvyttömyyden partaalla ja jännityksestä halvaantuneena ja toinen töröttää pitkin kesää pellolla palauttamassa pupua ja ihmettelee ennen oman koiran lähtöä, mikä sitä ensimmäistä niin kauhiasti taas jännittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti