tiistai 19. lokakuuta 2010

Kisakausi paketissa

Viimeviikonloppuna olimme kauden viimeisissä maastokilpailuissa Hailuodossa. Perjantaina Maurin tötterö kääntyi kohti Oulua ja kyydissämme olikin totuttua runsaampi kisakalusto, sillä Ilonan hoitoon saaminen mahdollisti sen, etttä saimme Hyden ja Ameenan kyytiimme. Tunnelma oli menomatkalla jännittynyt ja Maurin kyytiläisissä oli aistittavissa selvää festaribussi-fiilistä.

Salukien kilpailupäivä, lauantai, oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Vettä tai muutakaan ikävää ei taivaalta tullut, joten olimme ilmaan oikein tyytyväisiä. Koiria joutui kylmästä viimasta johtuen lämmittelemään poikkeuksellisen kauan, mikä tietenkin tuntui oudolta niin itsestä, kuin varmasti myös koirasta. Lämmittelyn aikana oli havaittavissa normaalista poiketen kuumumista molemmissa koirissa, odotteluaika kun venyi tosiaan varsin pitkäksi.

Uroksia oli ilmoitettu vain kymmenen, joten Dali ja Noa juoksivat peräkkäisissä lähdöissä sekä alkuerissä,että finaalissa. Itse en päässyt näkemään Noan juoksuja ollenkaan, eikä Arto puolestaan nähnyt Dalin suorituksia, joten oli mahtavaa, että Hyde sai kuvattua myös meidän poikien juoksut. Dali pinkoi menemään hieman alle tämän kauden tasonsa ja juoksujen näkeminen videolta paljasti, ettei Dalin laukkakaan auennut yhtä hyvin kuin ennen ja etuosan liikkuminen näytti ikävästi tökkivältä. Seuraavaksi mennäänkin kauden lopputarkastukseen hierontaan ja toivotaan, ettei mitään isoja yllätyksiä löytyisi. Dali sijoittui kilpailun kuudenneksi.



Noa juoksi alkuerät oikein hienosti ja olikin johtokoira alkueriin mentäessä. Finaaleista Noa sai paremmat pisteet kuin olisimme sen juoksun perusteella itse uskoneet, mutta silti Noakin oli näissä kisoissa jotenkin "vaisu". Liekö pitkän odottelun aiheuttama kuumuminen, jatkuva liikkeessä oleminen, vieherikko ja vieras elementti, meri, järkyttäneet nuorta poikaa? Kaikesta tästä huolimatta Noa pinkoi itsensä urosten toiseksi ja olemme oikein tyytyväisiä! Noakin pääsee jokatapauksessa tarkastushierontaan, että varmistutaan siitä, ettei Noalla ole paikat jumissa.



Olemme enemmän kuin tyytyväisiä kuluneeseen kauteen, emmekä voi peitellä hämmästystämme, mitä tulee tuohon nuoreen mieheen. Oli myös hienoa nähdä Dalin tällä kaudella löytäneen jo hetken hukassa olleen juoksupäänsä. Nyt on mukava asettua talvilevolle ja alkaa odottamaan pikkujouluja ja muuta mukavaa :)

tiistai 5. lokakuuta 2010

maanantai 4. lokakuuta 2010

Koiria ja Ihmisiä radalla ja maastoissa

Nyt onkin kulunut hetki viimekertaisesta päivityksessä. Tässä välissä olemme ehtineet käydä kolmissa kilpailuissa, joista kaksi juostiin radalla ja yksi maastoissa.

Ilmoitimme Noan Tampere GP:n 480metrin sijoituslähtöön ja koska emme olleet varmoja, tulisiko sinne muita salukeja, ilmoitimme Dalin Noan kaveriksi. Loppujenlopuksi startissa juoksi kolme koiraa ja Noa voitti hienosti ensimmäisen virallisen ratalähtönsä ajalla 34.15s. Dali oli toinen, ilman aikaa. Noin lähelle KV-aikaa pääseminen jäi kismittämään niin kovasti, että päätimme alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ilmoittaa Noan myös Tuomarinkartanolle ratakauden päättäjäisiin, jos vaikka saisimme Zappasta ja Kimblestä vetoapua siellä. Sitä ennen edessä oli kuitenkin vielä HVK:n syysmaastot, jotka nekin juostiin Tuomarinkartanolla.

HVK:n maastoihin olimme ilmoittaneet sekä Noan, että Dalin. Tuli nostalginen olo pakata koirat henkilöautoon ja lähteä kisareissulle yksin, ilman Artoa saatika Mauria. Jännitys oli suuri, sillä minä ja Hyde tiesimme joutuvamme kilpailuttamaan yhteensä neljä koiraa. Meillä oli paikalla yksi ylimääräinen apukäsipari, mutta silti kolme ihmistä ei meinannut riittää kolmen uroksen kilpailuttamiseen, sillä juoksut piti tietenkin myös videoida. Selvisimme kuitenkin kunnialla.

Dali juoksi salukien ensimmäisessä startissa ja juoksu tyssäsi heti alkuunsa vieherikon takia. Monen minuutin vieheen tappaminen ja sen jälkeinen odottelu näkyi Dalin loppusuorituksessa ja se oikoikin taas varsin näyttävästi, tuloksenaan 212pistettä, eikä pääsyä finaaliin.

Noa juoksi alkueristä lähtien komeasti, saavuttaen ensimmäisellä juoksullaan 251pistettä ja finaaliin Noa pääsi toiselta sijalta. Myös finaalit Noa suoritti komeasti ja varmasti ilman mitään draamaa, saaden 255 pistettä. Näillä yhteispisteillä 506 Noa voitti salukiurokset ja olivathan nuo myös päivän parhaat pisteet!



Sitten olikin valitettava vain viikon tauko kisaamisessa, kun taas pakkasin auton ja lähdin kisamatkalle. Tälläkertaa mukanani oli vain Noa, joka lähti Tuomarinkartanolle tavoittelemaan käyttövalioaikaa. Lähtötilanne oli hurja, sillä ensimmäisellä suoralla Noa joutui puristukseen kahden muun uroksen väliin, mutta kylmäpäinen Noamme ei tuosta hämmentynyt, vaan jatkoi hienosti eteenpäin, vilkuilematta lainkaan sivuilleen. Emme voi kuin ihmetellä tuon nuoren miehen hermoja! Noa voitti toisen perättäisen ratalähtönsä, mutta jäi edelleen KV-ajasta.. Ja näin Noan voittoaika olikin 34.1 sekunttia. Poika petrasi ja väläytteli taas juoksupäätään, joten olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Tämän jälkeen onkin mukavaa alkaa ensikaudella panostaa ratapuolelle.



Kisojen jälkeen juostiin vielä Kukkahattu-2010 kilpailu, jossa neljän hengen joukkueet juoksivat viestinä vinttikoirarataa ympäri. Olimme tietenkin hetken mielijohteesta koonneet oman joukkueemme haastamaan whippetväkeä (olihan kyseessä kuitenkin myös whippettien team race-2010) ja joukkueessamme ryntäilivät Hyde, Sanja, Jaakko The Zappan omistaja ja minä. Joukkueemme nimi oli Vieheen Riivaamat ja ulkoinen olemuksemme sai innoituksensa blackmetallista ja muusta pimeästä meiningistä.



Tilanteemme näytti heikolta Sanjan ja minun osuuksien jälkeen, mutta saatuani viestikapulamme(musta risti) Jaakon käsiin, hän lähti ilmiömäiseen vauhtiin ja porhalsi kaikkien muiden joukkueiden ohi, kuroen riivatuille mittavan etumatkan ja Hyden tehtäväksi jäikin oikeastaan vain näyttävä maaliintuleminen, olihan Jaakko tehnyt käytännössä kaiken työn menestyksemme eteen.

Tämmöiseen tempaukseen oli mitä mukavin lopetella kilpailukautta! Vielä olisi edessä yksi kilpailu, mutta siitä lisää tuonnenpana.